Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Säännöt

Ambrosius Gerlanderin jälkeläiset ry:n säännöt

1 § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Ambrosius Gerlanderin jälkeläiset ry ja kotipaikka Kiteen kaupunki. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimitystä sukuseura tai seura.

2 § Tarkoitus ja toimintamuodot

Sukuseuran tarkoituksena on selvittää v. 1727 kuolleesta Rantasalmen kappalaisesta Ambrosius Gerlanderista periytyvän suvun vaiheita ja historiaa, vaalia sen perinteitä ja edistää suvun jäsenten yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä tehdä sukuseura- ja sukututkimustyötä tunnetuksi ja muutenkin edistää kotiseututyötä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi sukuseura mahdollisuuksiensa mukaan

– järjestää sukukokouksia, sukupäiviä, retkiä ja muita niihin verrattavia tilaisuuksia,

– tukee sukua koskevaa tutkimustoimintaa,

– kerää ja arkistoi sukua koskevaa tietoutta sekä jakaa tutkimus- ja perinnetietoa, sekä

– harjoittaa seuran tarkoituksen toteutumista edistävää julkaisutoimintaa.

Toimintansa tukemiseksi sukuseura voi ottaa vastaan testamentattua ja lahjoitettua omaisuutta, perustaa rahastoja sekä asianomaisella luvalla järjestää varainkeräyksiä ja arpajaisia. Seura voi myös omistaa toimintansa kannalta tarpeellisia kiinteistöjä.

3 § Jäsenet

Sukuseuran varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä jokainen 16 vuotta täyttänyt henkilö, joka isän tai äidin puolelta on sukuun kuuluva tai joka avioliiton kautta on siihen liittynyt. Sukuseuran varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä myös muu sellainen henkilö, joka on kiinnostunut sukuseuratoiminnasta.

Sukuseuran jäsenet hyväksyy hallitus. Jäsenyys alkaa, kun hallitus on hyväksynyt jäsenen ja jäsen on maksanut jäsenmaksun. Jäsenellä on oikeus erota sukuseurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla eroamisestaan sukuseuran kokouksessa.

Varsinaisilta jäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää sukuseuran varsinainen sukukokous. Jäsenmaksunsa maksaneen jäsenen puolisolle samoin kuin jäsenille, jotka eivät ennen tilikauden alkua ole täyttäneet kahdeksaatoista vuotta, voidaan määrätä muita alempi jäsenmaksu. Sukuseuran hallitus voi myöntää vapautuksen jäsenmaksusta korkean iän, sairauden tai maksukyvyn huomattavan heikentymisen perusteella.

Sukuseuran ainaisjäseneksi katsotaan jäsen, joka yhdellä kertaa suorittaa maksuvuonna voimassa olevan normaalin jäsenmaksun 10-kertaisena.

Hallituksen esityksestä voi sukuseuran kokous kutsua seuran kunniajäseneksi henkilön, joka on erityisesti ansioitunut seuran toiminnassa tai muulla toiminnallaan edistänyt huomattavasti seuran tarkoituksen toteutumista. Kunniajäsen on vapaa jäsenmaksusta.

Jäsenen erottamisesta päättää sukuseuran hallitus. Jäsenellä on oikeus saattaa erottaminen sukuseuran kokouksen ratkaistavaksi ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle kuukauden kuluessa erottamisesta tiedon saatuaan.

Sukuseuran jäsen, joka ei ole vapaa velvollisuudesta suorittaa vuotuinen jäsenmaksu, katsotaan eronneeksi sukuseurasta, jos hän on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta kolmelta viimeksi päättyneeltä kalenterivuodelta.

Sukuseuran jäsenluetteloa pitää seuran hallitus.

4 § Hallitus

Sukuseuran asioita hoitaa hallitus, joka valitaan sukuseuran varsinaisessa sukukokouksessa. Hallituksen toimikausi on kahden varsinaisen sukukokouksen välinen aika.

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, jota kutsutaan sukuseuran puheenjohtajaksi, varapuheenjohtaja, jota kutsutaan sukuseuran varapuheenjohtajaksi, ja viisi muuta jäsentä, sekä kaksi varajäsentä, jotka hoitavat varsinaisten jäsenten tehtäviä heidän tullessaan toimikautensa aikana pysyvästi estyneeksi. Hallitusta valittaessa tulee pyrkiä sukujen eri haarautumien mukanaoloon hallituksessa.

Hallitus valitsee keskuudestaan tai ulkopuolelta seuran sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta, tai kun vähintään kaksi hallituksen jäsentä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja yhteensä enemmistö hallituksen jäsenistä. Hallituksen päätökseksi tulee mielipide, jota enemmistö hallituksen jäsenistä kannattaa.

Hallituksen kokouksista on pidettävä päätöspöytäkirjaa, jonka hallituksen kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri allekirjoittavat.

5 § Sukuseuran nimen kirjoittaminen

Sukuseuran nimen kirjoittaa seuran puheenjohtaja yhdessä varapuheenjohtajan kanssa tai jompikumpi heistä yhdessä sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa.

6 § Tilit

Sukuseuran tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätökset tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomukset on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi viimeistään seuraavan helmikuun aikana. Tilintarkastajien lausunto tilien ja seuran hallinnon tarkastuksesta on annettava hallitukselle vuosittain viimeistään maaliskuun loppuun mennessä.

7 § Sukuseuran kokousten koollekutsuminen

Sukuseuran kokouksen kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on lähetettävä jokaiselle jäsenelle joko postitse tai sähköpostilla ja julkaistava hallituksen päättämässä valtakunnallisessa ja karjalaisessa sanomalehdessä. Postittamisen ja julkaisemisen on tapahduttava viimeistään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta.

8 § Sukuseuran kokoukset

Seuran varsinainen sukukokous pidetään joka kolmas vuosi hallituksen määräämänä päivänä touko-syyskuun aikana.

Seuran ylimääräinen kokous pidetään, kun seuran kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta, taikka vähintään yksi kymmenesosa seuran äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti hallitukselta vaatii.

Seuran kokouksessa on jokaisella kuluvan tai edellisen vuoden jäsenmaksunsa maksaneella varsinaisella jäsenellä, kunniajäsenellä, ainaisjäsenellä ja hallituksen päätöksellä jäsenmaksusta vapautetulla varsinaisella jäsenellä äänioikeus. Jokaisella äänioikeutetulla on yksi ääni. Seuran päätökseksi tulee 10 §:ssä tarkoitettuja päätöksiä lukuun ottamatta se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan mielipide, paitsi vaaleissa arpa.

9 § Varsinainen sukukokous

Seuran varsinaisessa sukukokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus

2. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

3. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa

4. valitaan kaksi ääntenlaskijaa

5. hyväksytään kokouksen työjärjestys

6. esitetään seuran tilinpäätökset, vuosikertomukset ja tilintarkastajien lausunnot varsinaisten sukukokousten väliseltä ajalta

7. päätetään tilinpäätösten vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä

8. vahvistetaan toimintasuunnitelma seuraavalle varsinaisten sukukokousten väliselle kolmivuotiskaudelle, määrätään vuotuiset jäsenmaksut seuraaville kolmelle kalenterivuodelle, vahvistetaan talousarvio kolmen seuraavan tilikauden muodostamalle ajanjaksolle

9. valitaan hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja viisi muuta jäsentä sekä kaksi varajäsentä

10. valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa

11. muut kokouskutsussa mainitut asiat

Mikäli seuran jäsen haluaa saada jonkin asian seuran varsinaisen sukukokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä hallitukselle kirjallisesti niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

10 § Sääntöjen muuttaminen ja sukuseuran purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta tai seuran purkamisesta on tullakseen voimaan tehtävä seuran kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamista tai sukuseuran purkamista koskevan asian esillä olosta.

Sukuseuran purkautuessa käytetään seuran varat seuran tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Sukuseuran tullessa lakkautetuksi käytetään varat seuran tarkoituksen edistämiseen.

11 § Muu päätöksenteko

Muussa päätöksenteossa noudatetaan niitä yhdistyslain säännöksiä, jotka sitovat kaikkia yhdistyksiä.